Irtosuhteista

Puolesta vai vastaan?

Uskon tuloksen olevan aikalailla 50-50, ehkä enemmän kallistuvan puolesta vaihtoehtoon.

Itse suurimmalta osalta kuulun siihen toiseen 50%, jotka ovat sitä mieltä että irtosuhteista ei jää mitään käteen. Siis ainakaan omassa tämänhetkisessä tilanteessani, kun olen miestä etsimässä "tosi tarkoituksella".

Siinä olen kuitenkin samaa mieltä, että kun on ollut ilman petipuuhia pidemmän aikaan, tekee miehen saaminen irtosuhde meiningillä ihmeitä. Sillon ei haitannut yhtään vaikka mies oli vain yhden illan juttu, kunhan sain mitä tarvitsin.

Jotkut taas rakastavat irtosuhteita. Ei voisi sietää parisuhteen tuomaa draamaa, vaan haluavat elää vapaana selittelemättä menojaan kenellekään ja sitoutumatta mihinkään. Kokeilevat uusia juttuja uusien miesten kanssa, nauttivat eri miehistä ja saamastaan kokemuksesta (miks mulle tulee mieleen Sinkkuelämän Samantha ;).

Onhan se totta että ne jotka nauttivat sinkkuudestaan, omaavat myös tämän edun. Miksi sitoutua kun maailmalla on niin paljon tarjottavaa? Ja jos mieli muuttuu, ehtiihän sitä.

Toisin sitten taas esimerkiksi minä, haluan löytää miesystävän. Baareista kotiin yön lopputunneilla raahatuista miehistä tuskin olisi ehdokkaiksi. Ellei hyvä mäihä käy, mun tuurilla ei. Niiden miesten kohdalla myös miettii, siis mikäli sattuiskin tärppäämään, että kun mies lähti niin helposti minun matkaan, miksei tekisi sitä uudelleen toisen naisen kanssa vaikka tapailisimme. Ainakin jos hän viihtyy miesten baari-illoissa. Tietenkin miehiä on moneen veneeseen, en siis yleistä, mutta näin minä varmaan ensimmäisenä ajattelisin.

Se miksen pidä irtosuhteiden harrastamisesta miestä etsiessäni johtuu myös siitä että niistä ei vaan yksinkertaisesti jää mitään käteen. No joo, ehkä hyvää seksiä mutta siinä se. Haluan paljon enemmän. Välillä itselleen on jäänyt myös vähän hyväksikäytetty olo, vaikka olisikin itsekin seksiä halunnut, "taas olin miehelle vaan yks nainen toisten joukossa", vaikka niinhän mies oli mies muiden joukossa itsellenikin.

Muutaman liian viinilasin jälkeen kaikki tuntuu aina myös näyttävän paremmalta, pelottava ajatus on myös se että havahtuu aamulla törkeän ruman miehen vierestä. Onneksi itselleni ei kuitenkaan ikinä ole niin käynyt. Onko teille? Mutta tarkoitan siis sitä, että ikinä ei tiedä millaisen miehen sitä saattaakin baareista tms. viedä kotiinsa. Hyvällä ja pahalla. Ehkäisy saattaa unohtua - mitä kaikkea siitäkin voi seurata.

En paheksu ihmisiä jotka ovat joka viikonloppu eri miesten kanssa, itse en vaan harrasta. Voin kyllä flirttailla miesten kanssa, pidänkin siitä, ja voin myöntää että minulta löytyy pahanpäivän varalle muutama mies joiden kanssa voi iltaa viettää, joka yleensä siis johtaa lakanoiden väliin, mutta tuikituntemattomiin miehiin suhtaudun aika varoen. Joskus voi hairahtaa, mutta silloin olen kyllä tosiaan juonut pari lasia liikaa ja aamulla kauhea morkkis! Vanhat tutut ovat olleet turvallisempia vaihtoehtoja, oli se sitten vaan pussailua tai enemmän. Ne on myös vaihtoehtoja joista tietää jo valmiiksi ettei tule sen enempää kun satunnaiset illat yhdessä. Ja ne riittää.

Illanviettojen miehistä kun jää helposti välillä myös miettimään että olikohan mies oikeasti kiinnostunut, vai oliko tämä vaan tässä. Silti ei kehtaa laittaa tekstaria ja kysyä jos näkisi uudelleen. Sehän voisi miehestä olla liian tungettelevaa, tai teen pian itsestäni naurunalaisen jos en ole sen enempää kolahtanut mieheen.

Irtosuhteista on siis moneksi.

 Minkälaisia mielipiteitä teillä aiheesta?

Ps. Vasemmalle puolelle palkkiin olen heittänyt kysymyksen, vastausaikaa on maanantaihin 25.06 klo 12:00 asti. Käykäähän sinkut vastaamassa!

C