Sitoutumiskammoa?

Jäin miettimään vielä edellisessä postauksessani mainitsemaani eksien miettimistä, ja sitä, että haaveilee eksän kanssa yhteen paluuta vaikka suhteesta on jo aikaa.

Onko se että ei uskalla/viitsi/jaksa tutustua uusiin ihmisiin ja aloittaa uutta suhdetta, sittenkin sitoutumiskammoa?

Kun on ollut jonkun aikaa sinkkuna, ja haluaa löytää uuden miehen, alkaa tehdä "vaatimuslistaa" päähänsä mm. siitä miltä haluaisi miehen näyttävän, mitä tältä odottaa, miettii jonkun tavatessaan haluanko nyt ihan varmasti juuri tämän miehen ja mikäli jokin pienikin asia alkaa häiritsemään (vaikka asia ei todellakaan olisi mikään maailman loppu), pistää alkaneen suhteen poikki ennenkuin se edes on ehtinyt kunnolla alkaakaan.

Rupeaa katsomaan liikaa pinnallisia asioita, vaikka loppujen lopuksi niillä ei pitäisi olla niin suurta merkitystä, kun esimerkiksi sillä, mitä mies on sisältä. Tai tietenkin, ainakin itse pidän siitä että mies näyttää hyvältä ja pitää huolta itsestään, mutta niistä on tullut ehkä liian suuri asia. Ja jos joku mättää, jätän leikin kesken ennenkuin on ehtinyt tutustumaan koko ihmiseen.. Miehen tulisi suurinpiirtein näyttää ihanimmalta filmitähdeltä että voisi edes harkita kertovansa hänelle jotain itsestään. 

Mä en muutenkaan pidä mistään treffeillä käymisestä, siis "oikeilla treffeillä" missä sitten ns. väkisin yritetään tutustua toisiimme. Mä haluaisin mielummin että kaikki tapahtuu sattumalta, törmätään jossain ihan normaalissa arjessa ja siitä kaikki lähtee, ilman mitään ennalta suunniteltuja kysymyksiä ammatista, perheestä, harrastuksista... Kaikki ehtii kysyä kyllä aikanaan.

Treffit, oikeesti miten ahistava ajatus! 

Mites muut, mitä mieltä?

Eksän takaisin saaminenhan olisi helpompaa, molemmat tietää mitä toinen on.. Ei tarvitsisi miettiä mitään siitä mitä toinen on.. Vai onko näin? Mitä jos mikään ei uuden alun jälkeen muutukaan, minkä haluaisi muuttuvan?! Kannattaako ottaa sitä riskiä että pahoittaa mielen uudelleen, vai se riski, että tutustuu kokonaan uuteen ihmiseen mitä ikinä se tuokaan tullessaan? Sehän voisi olla jotain parempaa mitä ei ole voinut edes kuvitellakaan.

Olenko valmis luopumaan menneestä?

C